Jo muutama sata kuukausittaista liikematkustajaa voi riittää uuden reittivälin avaamiseen, sanoo kulissien takaista päätöksentekoprosessia avaava Roope Kekäläinen LYGGiltä. Kestävää kasvua hakeva LYGG uskoo toimialan olevan matkalla kohti ”infranjälkeistä aikaa”, jossa digitaaliset ratkaisut ja vain lyhyttä kiitotietä vaativa lentokalusto auttavat hyvinvointinsa kanssa kamppailevat kaupungit ja yritykset pois ahdingosta.
Suomalainen lentoliikenteen matkustusalusta LYGG herättää ennennäkemättömän paljon kiinnostusta paikallislentoasemien keskuudessa ympäri Pohjois- ja Keski-Eurooppaa. Keskusteluja uusista reittimahdollisuuksista on paraikaa käynnissä kymmenittäin, sanoo LYGGin toinen perustaja ja toimitusjohtaja Roope Kekäläinen.
”Lista potentiaalisista kaupungeista, joista käydään neuvotteluita, on pitkä:Hampuri, Esbjerg, Stavanger, Aberdeen, Lyypekki, Skellefteå, Luleå, Borlänge ja Sundsvall esimerkiksi. Etenkin Pohjois-Ruotsissa ja Länsi-Tanskassa kiinnostus on valtavaa. Suuri kysyntäei ole yllättänyt, mutta se on vahvistanut käsitystämme siitä, että alueet kipuilevat suuresti oman hyvinvointinsa kanssa. Kollektiivinen kipuilu suorien liikelentoyhteyksien puuttumisesta on monin paikoin suunnatonta”, Kekäläinen painottaa.
”Ruotsin-toiminnoiltamme kuulemme jatkuvasti, kuinka varsinkin maan pohjoisosan liikematkustajat joutuvat turvautumaan jopa 6–8 tunnin automatkailuun, koska lentoyhteyksiä ei ole ja junalla kulkeminen veisi yhtä paljon aikaa kuin autoilu. Tällaisten kaupunkien liikematkustajille on valtava merkitys sillä, että tarjolle tulee paikallisia ja suoria lentoyhteyksiä”, hän jatkaa.
Kohti infranjälkeistä matkustamista
Mitä uuden reittiparin avaaminen sitten vaatii? LYGGin tapauksessa Kekäläinen kertoo niin sanotun kriittisen massan olevan verrattain pieni: jo muutama sata matkustajaa kuukaudessa tekee reittivaihtoehdosta pohdinnan arvoisen. Varsinkin, jos aiempia suoria yhteyksiä ei ole olemassa, kuten maaliskuussa avatulla Linköping–Helsinki-välillä.
Avatessaan uusien reittivälien käynnistämistä edeltävää neuvottelu- ja päätöksentekoprosessia yksityiskohtaisemmin Kekäläinen puhuu muutoksesta kohti infranjälkeistä matkustamista.
”Perinteisesti lentobisneksessä uuden reitin avaaminen voi olla jopa vuosien prosessi. Esimerkiksi lentoyhtiöt rakentavat reittien työstämistä 1–2 vuoden suunnittelun varaan, koska niiden liiketoimintamalli perustuu omistamiseen ja kalustovastuuseen.”
”LYGG sen sijaan on kevyt alusta, mikä mahdollistaa uuden kohteen avaamisen yleisimmin muutamassa viikossa, asiakastarpeen perusteella. Viiden vuoden päästä puhutaan enää tunneista. Olemme keskellä suurta murrosta: nykyisellään matkustaminen on pitkälti infrapeliä – on tieliikenneinfra, rautatieinfra ja lentämisen mahdollistava infra – mutta digitaalisuuden ja vain lyhyttä kiitotietä vaativan kaluston myötä olemme siirtymässä kohti infranjälkeistä matkustamista.”
Tärkeänä askeleena kohti tulevaa murrosta LYGG julkaisi viime vuoden lopulla hybridikonevalmistaja Electra.aero, Inc:n kanssa solmitun yli miljardin euron arvoisen yhteistyösopimuksen. Kumppanuus tuo LYGGin operaattoreiden käyttöön jopa 300 hybridilentokonetta vuodesta 2028 alkaen. Electran kehittämä eSTOL, eli äärimmäisen lyhyille kiitoteille suunniteltu sähkö-hybridikone, tarvitsee vain noin 100 metriä pintaa lähteäkseen lentoon tai laskeutuakseen.
Näin yhteyskaupungit valitaan
Reittivälin yhdistämän kahden yhteyskaupungin määrittämiseen on Kekäläisen mukaan kaksi tapaa:datalähtöinen ja asiakaslähtöinen.
”Yleisten datapisteiden perusteella meidän on mahdollista määrittää, minkä alueiden välillä kilpailukykymme on maksimaalinen. Kilpailuasemaamme luonnollisesti vahvistaa muiden vastaavien yhteyksien puuttuminen, mikä mahdollistaa meille aikasäästön tuottamisen tietyille kaupunkipareille. Yhtä lailla olemme asiakastarpeen määrittämä palvelu, eli vaikka tietty yhteys ei olisi universaalilla metriikalla paras mahdollinen, tarpeeksi suuri kysyntä tekee siitä toteuttamiskelpoisen. Olemme alusta, joka kartoittaa kysynnän ja hankkii palvelun markkinaehtoisesti.”
Kekäläinen arvioi, että nyt käynnissä olevista keskusteluista suuri osa voi parhaimmassa tapauksessa konkretisoitua käyttöön otettavaksi reitiksi.
”Kasvu täytyy kuitenkin tehdä kestävästi. Jos kasvuvauhti on sen mukainen kuin mihin meillä on tällä hetkellä työkalut, uusia LYGG-reittivälejä tulisi viiden vuoden päästä olla kymmeniä. Emme kuitenkaan näe syytä, miksei meillä voisi olla oikeutta kasvaa paljon nopeammassa tahdissa. Jos onnistumme tässä, uusien reittien lukumäärä vuonna 2029 voi olla jopa kolminumeroinen luku”, hän arvioi.
FAKTA: LYGG
- Mikä: Lentoliikenteen matkustusalusta LYGG-brändillä
- Perustettu: 2020
- Työntekijämäärä: 10 vakituista ja 5 konsulttisopimuksella työskentelevää. Voimakas rekrytointi käynnissä
- Perustajat: Roope Kekäläinen ja Jari-Jussi Viinikkala
- Sijoittajat: Mukana sijoittajina Superhero Capital VC sekä useita tunnettuja liike-elämän vaikuttajia
LYGG on alusta, joka tekee lentokoneella matkustamisesta tehokkaampaa, mukavampaa ja ympäristön kantokyvyn paremmin huomioivaa. LYGG mahdollistaa liikelentämisen asiakkaille tarjoten ajansäästöä sekä matkustusmukavuutta ja helpon käyttökokemuksen applikaation avulla. LYGG on mukana innovoimassa sekä rakentamassa parempaa ja ympäristöystävällisempää ilmailualan huomista. www.stg-waftapp-test.kinsta.cloud
Lisätiedot:
Roope Kekäläinen, toimitusjohtaja, LYGG,
+358 50 401 1321, roope.kekalainen@lygg.com
Heidi Koivisto, viestintäpäällikkö, LYGG
+358 50 389 2863, heidi.koivisto@lygg.com
